Tiedote: Werner Söderström Osakeyhtiö ylsi 2000-luvun parhaimpaan tulokseen vuonna 2021

Werner Söderström Osakeyhtiön kahdeksan kustantamoa tekivät vuosikymmenen kasvun. Kaikki kustantamot ylittivät tavoitteensa.

”Koronan kiusaaman vuoden 2021 keskellä kirjallisuus oli suuri valopilkku suomalaisten elämässä”, toteaa kustantamon toimitusjohtaja Timo Julkunen. ”Myynnin lähes 30 prosentin kasvu ja yli 15 prosentin tuloskasvu siivittivät kustantamon 2000-luvun parhaaseen tulokseen. Kirjallisuus, kirjailijat, kirjan tekijät ja osaava henkilöstö osoittivat voimansa ja muutoskykynsä alati vaihtelevassa ympäristössä. Hieno kasvu johtaa myös kasvaneisiin tekijänpalkkioihin vuoden 2021 aikana. Kirjallisuuden jatkuvuudella onkin näin paremmat olosuhteet kuin vuosiin.”

Kaikki kahdeksan Werner Söderströmin kustantamoa olivat kannattavia vuonna 2021. Kaikki myös ylittivät asetetut tavoitteet reilusti. Monen kirjan ja kirjailijan kohdalla myynti rikkoi ennätyksiä. Kasvua tapahtui niin painetun kirjan kuin myös edellisinä vuosina rajusti kasvaneiden digituotteiden osalta. Digituotteet muodostavatkin tätä nykyä 42 % kustantamon kokonaismyynnistä. Kappalemääräisesti kirjat tavoittavat yhä laajempia ja uusia yleisöjä.

Vuoden 2021 iso tekijänimi oli Lucinda Riley. Hänen kirjojaansa myytiin 422 000 kappaletta vuoden aikana. Monet lastenkirjailijat kuten Timo ParvelaPaula NoronenSinikka ja Tiina Nopola sekä Muumi-kirjat nousivat myös vuoden 2021 aikana uudelle tasolle useiden satojen tuhansien kappalemyynnillä. Suoratoistopalveluilla oli lastenkirjallisuuden osalta iso kirjamarkkinaa kasvattava vaikutus. Kaunokirjallisuus sai nostetta positiivisesti yllättäneellä joulumarkkinalla. Ilkka RemeksenLeena Lehtolaisen ja Tuomas Kyrön rinnalle nousivat kotimaisista tekijöistä Christian RönnbackaSeppo JokinenJarkko Sipilä ja Max Seeck. Myös käännetty kaunokirjallisuus otti isoja kasvuloikkia vuoden 2021 aikana saavuttaen yli 20 prosentin kasvun. Veturina toimi Delia Owensin Suon villi laulu, joka harvinaisesti ylsi yli 87 000 kpl myyntilukuihin julkaisuvuotensa jälkeisenä vuotena.

Vuosi 2021 oli vahva myös tietokirjallisuuden osalta. Muun muassa Kaija KoonAviciinPave MaijasenRenny Harlinin ja Ismo Alangon elämäkerrat kiinnostivat yleisöä. Tietokirjojen vuosikerran huippua olivat myös ison yleisön saavuttaneet Mikko Hyppösen Internet ja Oskari Saaren Aki Hintsan elämää valaiseva Tänään olen elossa -kirja. ”Lisäksi edellisten vuosien tapaan sekä norjalaisia että islantilaisia villapaitoja kudottiin monessa kodissa ahkerasti kirjamyynnin perusteella”, Julkunen lisää.

”Erityisesti mieltä lämmittää suuri määrä todella laadukkaita esikoiskirjailijoita vuoden 2021 aikana. Hanna Brotheruksen esikoisen yli 60 000 kpl sekä Meri Valkaman esikoisen 30 000 kpl myynti ovat esikoisille poikkeuksellisia lukuja Suomen kokoisessa markkinassa”, Julkunen jatkaa. ”Samoin jatkuvasti saatavilla olevan digikatalogimme kasvu yli 10 000 teokseen luo merkittävää jatkuvuutta kustantamollemme.”

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Timo Julkunen, timo.julkunen@wsoy.fi, p. 040 5490434

Tiedote: Werner Söderström Osakeyhtiö vahvistaa markkinointiviestintätiimiään

Werner Söderström Osakeyhtiön markkinointiviestinnässä on tehty vastuualueiden muutoksia ja uusia rekrytointeja.

Satu Sirkiä on nimitetty 16.8.2021 alkaen Brand Manageriksi, vastuualueena WSOY:n kotimainen kaunokirjallisuus ja tietokirjallisuus. Viestintäpäälliköksi on nimitetty 28.6.2021 Liisa Aalto, vastuualueenaan Johnny Knigan kirjat, WSOY:n lasten- ja nuortenkirjallisuus ja suomennettu kaunokirjallisuus. Sosiaalisen median tuottajaksi on 28.6.2021 alkaen nimitetty Noora Norros, vastuullaan WSOY:n, Tammen ja Johnny Knigan sosiaalisen median kanavat.

1.4.2021 lähtien Brand Manageriksi on nimitetty Mikko Immonen (WSOY lasten- ja nuortenkirjallisuus, suomennettu kaunokirjallisuus), Satu-Maria Rastas (WSOY kotimainen kaunokirjallisuus ja tietokirjallisuus, vanhempainvapaalle 14.9.2021), Jaakko Mikkola (Tammi kotimainen kaunokirjallisuus ja tietokirjallisuus), Marjut Määttä (Tammi lasten- ja nuortenkirjallisuus, suomennettu kaunokirjallisuus, Disney-kirjat) ja Senior Brand Manageriksi Kaisa Hyväri (Johnny Kniga, eri kirjailijabrändejä).

Asiakasmarkkinointipäällikköinä jatkavat Hanna Ylätalo ja 6.9. vanhempainvapaalta palaava Petra Minn.

Markkinointi- ja viestintäpäällikkönä jatkaa Timo Taussi, vastuualueenaan valitut Minervan ja Docendon kirjat.

Markkinoinnin tuottajana jatkaa Hanna-Riikka Summanen vastuualueenaan digimarkkinointi, mediaostot ja markkinoinnin tuotanto. Tapahtumatuottajana jatkaa Sami Ravattinen vastuualueenaan kaikki markkinoinnin ja viestinnän live- ja digitaaliset tapahtumat. Markkinointiviestinnän assistenttina jatkaa Iida Mikkola.

Viestintäpäällikköinä jatkavat Tuuli Leppänen (WSOY kotimainen kaunokirjallisuus, tietokirjallisuus), Ina Westman (Tammi kotimainen kaunokirjallisuus, tietokirjallisuus) ja Johanna Harkkila (Tammi suomennettu kaunokirjallisuus, lasten- ja nuortenkirjallisuus, Disney-kirjat). Viestintäpäälliköksi on nimitetty 1.4. lähtien Mari Nieminen, vastuualueenaan vaikuttajaviestintä ja -yhteistyö.

”Olen erittäin onnellinen saadessani huippuluokan vahvistuksia tiimiimme! Tällä ammattitaitoisella ja kokeneella tiimillä pystymme tekemään maan parasta markkinointiviestintää kirjoille ja kirjailijoillemme. On upeaa saada uusia kollegoita ja päästä kertomaan valtavan hienosta kustannusohjelmastamme kuluttajille, medialle ja yhteistyökumppaneille”, iloitsee markkinointi- ja viestintäjohtajana jatkava Reetta Miettinen.

Kieltolain pitkä varjo, osa 4

Vanha salakuljettaja Viku Pirtumies Pyhärannasta muistelee.
Kirjannut Jarmo Impola, raumasta suomentanut Timo Ernamo.

Kieltolaki päättyi 5.4.1932 klo 10.

Salakuljetus jatkui niin kuin ennenkin. Alkon myymä viina oli niin kallista, että ihmiset mielellään ostivat pirtua, kun samalla rahalla sai viina puolet enemmän. Jäi siitä silti itsellekin hyvä siivu rahaa.

Kun virkaveljistä Lauri sai surmansa syksyllä -32 ja Jonttukin jäi kiinni ja päätti lopettaa siihen nämä hommat, tuli minulle kyselyitä joka puolelta. Kaikille en voinut tavaraa toimittaa, ei ollut niin paljon rahaakaan laittaa lastiin kiinni.

Silloin ruvettiin lasteja tuomaan 1. maailmansodan aikaisilla torpedoveneillä, joita oli muutettu niin, että niihin sai helposti sopimaan jopa 5000 litraa kerralla. Sellainen lasti maksoi noin 30 000 markkaa, josta toki sai vaikka tukkumyynnillä itselle 60 000 markkaa. Olihan siinä sitten vielä kulujakin ja kaiken lisäksi varkaat tuppasivat ottamaan osansa. Rupesinkin yhteistyöhön tamperelaisten kanssa, jotka korvasivat apuni ja sain myös osan lastista itselleni.

Kävi kuitenkin niin, että Liikkuvan poliisin miehistöä keskitettiin rannikkoseudulle pirtun salakuljetusta lopettamaan, kun Mäntsälän kapina oli saatu kuriin ja lapualaisten touhut muutoinkin vähän rauhoittumaan. Alkuun saatiin kuitenkin olla aika rauhassa, mutta sitten meni auto ja neljäkymmentä kanisteria pirtua turkulaisten poliisien mukana. Auto päätyi Vaasaan poliisien käyttöön – se oli silloin hieno Wolverine (suom. Ahma) – enkä harmikseni saanut huudettua sitä takaisin itselleni.

Virkavalta haastoi puoli kylää todistamaan, että olen myynyt heille viinaa tai että he ovat joka tapauksessa nähneet minun myyvän sitä. Sain siitä yhden vuoden vankilatuomion 28.8.1936 ja siihen se homma loppui.

Vapaaksi pääsin kuitenkin vasta 15.8.1939. Niin tuli minun pirtuaikani kestäneeksi melkein tasan 20 vuotta.

Viku Pirtumies, pyhärantalainen salakuljettaja

Kieltolain pitkä varjo, osa 3

Vanha salakuljettaja Viku Pirtumies Pyhärannasta muistelee.
Kirjannut Jarmo Impola, raumasta suomentanut Timo Ernamo.

Aina toisinaan ajauduttiin kahnauksiin poliisin kanssa ja toki siinä vähän ammuttiinkin. Hankin itsellenikin aseen, saksalaisen browningin. Kooltaan pyssy oli sellainen, että mahtui vielä taskuun, mutta en minä juuri koskaan sitä tullut käyttäneeksi, enemminkin vähän pelkäsin aseita. Liikkeellä oli myös venäläisiä naganeita, saksalaisia mausereita ja walthereita, nämä nyt ensimmäisenä mieleen tulevat. Poliisien kanssa nahistellessa nyt lähinnä peloteltiin. Ammuttiin ilmaan, ei kohti.

Vuosikymmenen lopulla autot yleistyivät ja minunkin oli sellainen hankittava. Ostin Raumalta T-malli Fordin, mutta en omiin nimiini. Tapa oli sellainen, että ostajaksi merkittiin joku turkulainen, joka oli luvannut tulla maksamaan loppusumman seuraavana päivän, jolloin kauppakirjat myös tehtäisiin. Sitä penteleen kaveria ei sitten vain koskaan näkynyt ja niin jäivät kauppakirjat tekemättä.

Kyseisen Fordin kanssa jouduinkin ensimmäisen kerran virkavallan kanssa tekemisiin. Oikein virallisesti. Oli iltamat, joihin lähdin puolisoni kanssa. Samalla reissulla vein lastin trokareille myytäväksi. No, Pyhärannan poliisi Kudila ryhtyi minulta ajolupaa tinkaamaan ja kun ei moista löytynyt, niin minut haastettiin ihan käräjille asiasta vastaamaan. Itse en paikalle vaivautunut, valtakirjan laitoin ja sain ilman lupaa ajamisesta pienet sakot.

Ford oli aika hidas ja kova keittämään. Hankin sen tilalle Chevroletin, jossa oli paljon tehokkaampi moottori.

Aivan 20-luvun lopussa meitä pirtumiehiä ruvettiin sitten toden teolla jahtaamaan. Myös ilmiantajia alkoi ilmaantua aina vain lisää ja varmaan tuo lehteenkin päätynyt Rihtniemen takavarikko perustui ilmiantoon, sillä miksi muuten lääninetsivä ja raumalaiset poliisit olisivat Murtinperän pusikoissa uudenvuoden aattoyönä könynneet.

Takavarikon vuoksi kevät -29 oli aikaa, jolloin pirtua ei ollut tarjolla näillä seuduilla yhtään missään ja itsekin lähdin kaverin kanssa oikein Brändön Åvasta asti tavaraa hakemaan. Se reissu törmäsi lopulta tullin partioveneeseen.

Viku Pirtumies, pyhärantalainen salakuljettaja

Kieltolain pitkä varjo, osa 2

Lue, mitä vanha salakuljettaja Viku Pirtumies Pyhärannasta muistelee.
Kirjannut Jarmo Impola, raumasta suomentanut Timo Ernamo.

20-luvun alku oli otollista aikaa liiketoimille. Riskit olivat olemattomat, pirtulaivoja tuli ja meni ja maissakin liiketoimet luistivat, kunhan vain oli kavereita hoitamaan vähittäismyyntiä ja kavereitahan minulla riitti.

Vuosikymmenen puoliväliin tultaessa tulli ja muutkin viranomaiset rupesivat saamaan parempia veneitä ja ajoneuvoja ja aluevesirajakin siirrettiin 12 meripeninkulmaan rannikosta (1mpk = 1852 m). Saksalaiset alkoivat arastella Rihtniemen kärkeä, kun kaiken lisäksi vielä laivaston torpedovene S2 oli ryhtynyt partioimaan alueella. Kyseinen torpedovene upposi kyllä jo 4.10.1925 pahassa syysmyrskyssä Porin edustalla mukanaan koko 53 hengen miehistö.

Saksalaisten arastellessa virolaiset ilmaantuivat markkinoille aluksineen – tai tiedä häntä, kenelle ne lopulta kuuluivat – sillä pirtuakin oli liikkeellä monenlaista. Virolainen pirtu oli tavallisesti tehty viljasta tai perunasta, Puolasta tuli pahan makuista kivihiilipirtua, saksalaisen pirtun alkuperästä – eikä oikein maustakaan – saanut mitään selvää, mutta parasta kaikista oli hollantilainen omenapirtu, joka oli sen verran hyvää, että siitä sai paremman hinnankin.

Itse hankin isomman veneen, jossa oli pieni peräkajuutta, johon pari miestä nipin napin mahtui makuulleen. Veneessä oli oikein Wickströmin moottori. Sillä veneellä hinattiin pirtukanistereita avomereltä rantaan. Yksi maapaikoista oli Kajakulma, jonka satamaa ruvettiin kutsumaan pirtuhaminaksi.

Viku Pirtumies, pyhärantalainen salakuljettaja

Kieltolain pitkä varjo, osa 1

Vanha salakuljettaja Viku Pirtumies Pyhärannasta muistelee.
Kirjannut Jarmo Impola, raumasta suomentanut Timo Ernamo.

Nyt kesäkuun alussa tuli täyteen 100 vuotta kieltolain täytäntöön panosta. Venäläisten touhuja sekin alkujaan. Sieltä ovat monet muutkin riesat lähtöisin, kuten sudet.

Panimo ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Pöljä päätös tuo laki oli Suomen uudelta hallitukselta, mutta kai sekin piti tehdä, kun venäläisen pelko oli aika kova niihin aikoihin.

Itselleni tämä päätös tuli kreivin aikaan, olin nuori mies parhaassa iässä, juuri sopivasti 17 täyttänyt ja minulla oli oma hevonenkin, vaikka olinkin lähtöjäni huutolaispoika.

Ensimmäisen pirtulastini silloin vuonna 1919 työntelin maihin kasvatusäidiltäni lainaamallani vesikelkalla Leppäkarista ja siitä se homma alkoi. Alku näytti hieman hankalalta, kun ottajia aineelle olisi kyllä löytynyt, mutta maksajia taasen ei.

No, lähti se myynti kuitenkin liikkeelle, kun ymmärsin kaataa pirtun kanistereista pienempiin astioihin ja Raumalta löytyi yksi torimyyjä, joka oli halukas ostamaan ainetta pullotettuna.

Siihen maailmanaikaan olivat myös kestikievarit vielä täydessä touhussa ja niitä oli Raumalta Turkuun päin mentäessä mm. Unajassa, Vermuntilassa ja Ihodessa. Kestikievareista löytyi aina trokari, joka ryhtyi pullottamaan ainetta ja myymään sitä eteenpäin.

Loppuvuodesta tein erään kalastajan kanssa Rihtniemen Haurulahden edustalle retken pirtulaivaan juuri ennen jäiden tuloa. Kaikki rahani pistin likoon ja sain kymmenkunta kanisteria myyntiin eikä siinä monta viikkoa mennyt, kun varasto oli jo tyhjä.

Talvi meni sitten ajaessa puutavaraa Rauman satamaan ja muillekin lastauspaikoille. Ja jäiden lähtöä odotellessa.
Rahaa oli jo ehtinyt kertyä sen verran, että aloin suunnitella veneen hankkimista. Sellainen löytyikin, vajaan kuuden metrin mittainen purjevene, jollaisia tällä rannikkokaistaleella käytettiin kalastusveneinä. Siihen asennettiin moottorikin paikallisella verstaalla.

Sillä veneellä haettiin saksalaiselta monta lastia Haurulahden edustalta.

Aika oli silloin pirtumiehelle otollinen, koska tulleilla ei ollut juuri minkäänlaista venettä virkansa hoitamiseen eli vahdinpitoon merellä. Luotsien olisi pitänyt valvoa, ettei mitään laittomuuksia harjoiteta, mutta kyllä ne yleensä vain käänsivät katseensa pois ja pitivät toista kättä ojossa, että josko siihen pullo ilmaantuisi. Mantereen puolella olivat vastassa tietysti poliisit, mutta kun ei niilläkään ollut viran puolesta varusteena kuin joku polkupyörän rämä, niin eiväthän ne meille mitään mahtaneet. Kaikki eivät edes halunneet jahdata meitä ja toki osalle myös viina kelpasi.

Rihtniemen kärki oli hyvä paikka pirtulaivoille, kun se on niin ulkona. Ei paljon tarvitse avomereltä maihin päin koukata, kun ollaan jo riittävän lähellä rannikkoa, että paikalliset ja raumalaiset trokarit pääsevät helposti lastejaan hakemaan.

20-luvun alkupuolella oli yhä liikkeellä Venäjän vallan aikaista arvotonta rahaa ja pari pyhärantalaista veljestä kävikin ruplakaupoilla. Ensimmäinen kerta onnistui hyvin, mutta toisella kerralla kun miehet menivät eri laivaan, niin siitä tuli heidän viimeinen matkansa. Pari raumalaistakin kaveria oli onnistunut tekemään saman tempun saksalaisille ja nämä laittoivat perään etsintäkuulutuksen ja lupasivat myös kaveruksista tapporahan, joten heidän täytyi lähteä oleilemaan täysin toisille rannoille.

Viku Pirtumies, pyhärantalainen salakuljettaja

Tammi, WSOY ja Johnny Kniga avaavat uuden kirjakaupan kivijalkaan ja verkkoon

Werner & Jarl -kirjakauppa avautuu Helsingissä Lönnrotinkatu 21:ssa loppusyksystä. Kirjakauppaan tulee myyntiin laaja valikoima Tammen, WSOY:n, Johnny Knigan ja Readme.fi:n julkaisemia kirjoja. Kirjakaupan erinomaisesta asiakaspalvelusta ja hengestä vastaa kustantamoiden pitkäaikainen myymälänhoitaja Harri Mäki.


”Rakennamme uudesta kirjakaupasta kirjanystävien olohuoneen. Ostosten lomassa on mahdollisuus kohdata kirjailijoita ja kirjantekijöitä, sillä kaikki kustantamomme muuttavat kadun vastakkaisella puolella oleviin uusiin toimitiloihin syyskuun lopussa”, myyntijohtaja Veli-Pekka Matilainen kertoo.  ”Tulemme järjestämään kaupassa aktiivisesti erilaisia kirjallisuuteen liittyviä tapahtumia julkistamistilaisuuksista kuvitusnäyttelyihin”, Matilainen jatkaa.

Syksyn aikana avautuvan verkkokaupan kautta tulee tilattavaksi kaikki Tammen, WSOY:n ja Johnny Knigan saatavilla olevat kirjat. Verkkokauppa wernerjarl.fi palvelee kirjanystäviä kautta Suomen kaikkina vuorokauden aikoina.

Tarkemmat tiedot kirjakaupan avajaisista ja aukioloajoista sekä verkkokaupan avautumispäivästä ilmoitetaan myöhemmin.

WSOY, Tammi, Johnny Kniga ja Readme.fi ovat osa kansainvälistä Bonnier-mediakonsernia.

Lisätiedot:
Myyntijohtaja Veli-Pekka Matilainen, veli-pekka.matilainen@bonnierbooks.fi, 040 342 4773

Kaikki yhteystiedot

Johto

Toimitusjohtaja Timo Julkunen, timo.julkunen@wsoy.fi

Markkinointi ja viestintä

Markkinointi- ja viestintäjohtaja Reetta Miettinen, p. 040 8344 340, reetta.miettinen@wsoy.fi
Senior brand manager Kaisa Hyväri, p. 040 5315 391, kaisa.hyvari@wsoy.fi
Viestintäpäällikkö Liisa Aalto, p. 050 3056 101, liisa.aalto@wsoy.fi
Viestintäpäällikkö Mari Nieminen, p. 050 5480 709, mari.nieminen@wsoy.fi
Markkinointi- ja viestintäassistentti Venla Tyynelä, p. 050 3415 101, venla.tyynela@wsoy.fi
Asiakasmarkkinointipäällikkö Hanna Ylätalo, p. 040 7768 548, hanna.ylatalo@wsoy.fi
Digimyyntipäällikkö Petra Minn, p. 044 564 9669, petra.minn@wsoy.fi
Tuottaja Hanna-Riikka Summanen, p. 040 7380 766, hanna-riikka.summanen@wsoy.fi
Sosiaalisen median tuottaja Noora Norros, p. 050 4732 343, noora.norros@wsoy.fi
Tapahtumatuottaja Sami Ravattinen, p. 040 8367 832, sami.ravattinen@wsoy.fi

Arvostelukappaleet

tiedotus@wsoy.fi

Myynnin, tuotannon, HR:n, taloushallinnon, IT:n ja Rights Managementin sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@wsoy.fi

Myynti

Myyntijohtaja Veli-Pekka Matilainen, p. 040 3424 773
Myyntiryhmän päällikkö Laura Lyyntinen, p. 050 4063 626
Asiakkuuspäällikkö Mika Hänninen, p. 040 8367 832
Tuotepäällikkö Kaisa Tenhunen, p. 040 5838 476
Myyntipäällikkö Suvi Gardemeister
Verkkokauppapäällikkö Pirita Hietalahti, p. 050 4734 360
Verkkokauppakoordinaattori Matias Kauria
Sales Analyst Ville Leppänen
Myymälänhoitaja Harri Mäki

Tuotanto, Rights & Product Management ja IT

Business Development Director Janne Koskinen

Tuotannonsuunnittelija Tarja Nieminen
Tuotannonsuunnittelija Petri Söderberg
Senior Digital Producer Liisa Riste
Digital Producer Elina Vesala
Digital Producer Jenni Kinnunen
Digital Producer Iisa Tammisto
Digital Producer Emmi Barkar

Development Manager, Rights & Metadata Anna Suominen
Specialist, Rights & Metadata Laura Arvela
Rights & Product Coordinator Tanja Palosaari

System and Service Manager IT Juha Otava
System and Service Manger Integrations Lasse Lehtinen
IT Specialist Juha Jääskä

HR

Henkilöstöpäällikkö Hanna Tuhkanen
Palvelukoordinaattori Anitta Kivikoski
Koordinaattori Kaarina Lehto
Koordinaattori Jenni Mäkinen
Toimistopalveluvastaava Jaana Tuominen

Avoimet työpaikat

Voit tarkistaa avoimet työpaikat tai jättää avoimen hakemuksen kirjautumalla Werner Söderström Oy:n rekrytointiportaaliin. Aloita rekrytointiportaalin käyttö rekisteröitymällä käyttäjäksi.

Taloushallinto

CFO Otto Kajander
Business Controller Päivi Piirainen
Royalty Controller Leena Haakana
Royalty Controller Riitta Immonen
Royalty Controller Päivi Saarinen
Royalty Controller Emilia Voutilainen
Assistant Controller Kirsi Othman

Bonnier Rights Finland

Country Manager & Literary Agent eleonoora.kirk@bonnierrights.fi
Rights Manager Marja Tuloisela, marja.tuloisela@bonnierrights.fi
Literary Agent Terhi Isomäki-Blaxall, terhi.isomaki-blaxall@bonnierrights.fi
Bonnier Rights Finland -sivusto

Toimitus

Kustantaja Jaakko Pietiläinen, p. 0400 781 348, jaakko.pietilainen@kniga.fi
Kustannuspäällikkö Nina Karjalainen, p. 050 344 0295, nina.karjalainen@kniga.fi
Toimituspäällikkö Timo Ernamo, p. 040 518 6708, timo.ernamo@kniga.fi
Kustannustoimittaja Ari Elo, p. 040 546 0235, ari.elo@kniga.fi

Johnny Knigan käynti- ja postiosoite

Lönnrotinkatu 18 A, 00120 Helsinki
PL 314, 00101 Helsinki

Puhelinvaihde

p. 010 5060 200

Kirjakauppa

Lönnrotinkatu 21, 00120 Helsinki
Puh. 010 5060170

Aukioloajat
Ma-Pe klo 10.00–17.00
Tervetuloa!

ja wernerjarl.fi

Tilaukset

Kirjavälitys, katso tarkemmat yhteystiedot täältä.

Laskutusosoitteet

Werner Söderström Osakeyhtiö
Y-tunnus: 0599340-0 / VAT-tunnus: FI05993400

Verkkolaskut
OVT-tunnus: 003705993400
Operaattori: Maventa (DABAFIHH)

Paperilaskut
05993400
PL 100
80020 Kollektor Scan

Laskun viitetiedoksi on merkittävä tilaajan nimi ja laskuttajan y-tunnus (VAT) on näyttävä laskun tiedoissa.

Voit lähettää ostolaskuja myös sähköpostitse joko PDF- tai TIFF-muodossa invoice-05993400@kollektor.fi

Laskun tulee olla PDF-muodossa.
Laskut pitää olla sähköpostin liitteenä, yksi lasku per liitetiedosto. Liitetiedostoja voi olla useampia.
Yhdessä tiedostossa saa olla ainoastaan yksi lasku sisältäen mahdolliset laskun liitteet.
Liitetiedostojen koko yhteensä saa olla korkeintaan 10MB.

Haluatko kirjailijaksi?

Ohjeita käsikirjoituksen lähettäjälle

Lue alla oleva tarkkaan ennen käsikirjoituksen lähettämistä.

Lähetä käsikirjoituksesi mieluiten meilitse, mutta myös kirjeitse otamme niitä vastaan. Emme kuitenkaan palauta meille tilaamatta postitettua materiaalia ellei mukana ole palautuskuorta postimerkkeineen.

Sähköpostitse lähetettäessä liitä aina saate sekä täydelliset yhteystietosi (nimi, puhelin, osoite, sähköpostiosoite) käsikirjoituksen sisältävään tiedostoon.

Mikäli yhteystietosi ei ole itse käsikirjoitustiedostossa, emme pysty antamaan palautetta tekstistäsi. Mikäli lähetät käsikirjoituksen kirjeitse, laita myös siihen täydelliset yhteystietosi.

Kerro mahdollisimman tiiviisti sekä käsikirjoituksestasi että itsestäsi ja liitä saate itse käsikirjoitustiedostoon. Ilman saatetta lähetetyt käsikirjoitukset jäävät lukematta.

Pyrimme vastaamaan saamiimme kirjaehdotuksiin mahdollisimman pian. Meille ei aina kannata soittaa, me kyllä soitamme jos asiaa ilmenee.

Huom! Luovuttamalla käsikirjoituksen annat myös luvan siihen, että käsikirjoitus voidaan antaa kustantamon ulkopuolisille tahoille luettavaksi ja arvioitavaksi kustannuspäätöksen tekemistä varten. Mikäli et halua antaa käsikirjoitustasi ulkopuolisten tahojen luettavaksi, ilmoita siitä meille sähköpostitse samalla kun lähetät käsikirjoituksesi.

Käsikirjoituksesi voit toimittaa osoitteisiin:

kasikirjoitukset(at)kniga.fi

Johnny Kniga
PL 1259
00101 Helsinki

Johnny Knigan syksyn 2017 kirjat on julkistettu

Kaunokirjallisuus

CMX:n laulajana tunnetun A. W. Yrjänän uutuuskirja Joonaanmäen valaat on runollinen ja mieltä hivelevän vanhanaikainen seikkailutarina kaikenikäisille. Teos on kuin Tove Janssonin ja Jules Vernen yhdessä kokoon keittämä: syvästi inhimillinen ja hivenen outo, jopa pelottava. Lauluntekijänä ja runoilijana tunnettu A. W. Yrjänä (s. 1967) on aiemmin julkaissut viisi runokokoelmaa ja omiin päiväkirjoihinsa perustuvan kirjan. Joonaanmäen valaisiin mahtuu puhuvia eläimiä, tieteen historiaa, hyytävä seikkailujuoni, ystävyyttä, juhlia iltanuotioilla, kylmäverisiä roistoja, salaperäisiä koneita ja elämän pienten ihmeiden tutkiskelua.

Marko Kantomaan esikoisromaani Ylpeydestä on huikea ja intensiivinen tarina juoksemisesta, ystävyydestä ja oman tien etsimisestä. Kuusitoistavuotias Joonas haluaisi vain juosta. Mutta kentillä leijuu mieshormonien sankka sumu, kiihottava, häiritsevä ja petollinen. Eikä hän uskalla järkyttää stadioneiden ikiaikaista hormonitasapainoa, vaikka se pyörii ajatuksissa jatkuvasti. Ylpeydestä tempaa lukijan mukaan heti ensimetreillä ja kuljettaa kuin hurmoksessa maaliin asti. Marko Kantomaa (s. 1975) on entinen aktiiviurheilija, joka väitellyt filosofian tohtoriksi kansanterveystieteestä ja työskentelee Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin erikoistutkijana.

Syksyn toinen esikoiskirja Miikka Niirasen ja Pekka Salmisen Sä maksat on raa’an realistinen romaani helsinkiläisten graffitimaalareiden elämästä. Rap-yhtye Gasellien Hätä-Miikkana ja Päkänä tunnetut Niiranen (s. 1988) ja Salminen (s. 1989) ovat saaneet kiitosta siitä, kuinka he ovat onnistuneet sanoituksissaan kuvailemaan 2010-luvun suomalaisnuorten sielunmaisemaa. Sä maksat on kuvaus ystävyydestä ja siitä, kuinka nuoret kokevat elämänsä suunnan olevan hukassa. Maailmassa tuhlataan kaikkea mahdollista kiihtyvällä tahdilla, mutta työ ja rahat jakautuvat yhä pienemmälle joukolle. Kannattaako niitä siis edes tavoitella?

Musiikki

Syksyn musiikkikirjoista lyyrisin on Dave Lindholmin Sanat – Sitähän se kaikki on, joka kokoaa kansien väliin kaikki Daven suomenkieliset sanoitukset. ”Pieni & hento ote”, ”Annan kitaran laulaa vaan”, ”Joo, joo, mä rakastan sua”, ”Liity meihin enkeleihin”… Vuonna 1972 ilmestyneestä esikoissoololevystään Iso ”Kynä” Lindholm alkaen Dave on näyttänyt, mihin suomenkielinen laululyriikka taipuu. Jokainen lukija löytää teoksesta oman suosikkinsa, ja kokenutkin kuulija näkee tekstit uudessa valossa. Dave puhuu suoraan lukijalle, ymmärtää rakkautta ja kaipuuta, on läsnä.

Dave Lindholm (s. 1952) on yksi merkittävimpiä suomalaisia lauluntekijöitä. Hänen levytetty tuotantonsa käsittää lähes 60 albumia viidellä vuosikymmenellä. Jos Suomessa jaettaisiin kirjallisuuden Nobel, palkinto kuuluisi Davelle.

Tietokirjallisuus

Suomen suosituimmat seikkailijat Riku Rantala ja Tuomas Milonoff suuntaavat syksyllä julkaistavassa Mad Spirit – Täydellisen juhlimisen opas -teoksessaan drinkkivinkkien ja varjelluimpien juomasalaisuuksien maailmaan. Ihmiset ottavat ilon irti elämästä lukemattomin eri tavoin. Mad Spirit kertoo, miltä näyttää juomakulttuuri Siperian aroilla, Amazonin viidakossa, Saharan aavikolla tai vaikka Kaakkois-Aasian suurkaupungeissa. Kirja jatkaa ja syventää keväällä 2017 Nelosella pyörivän Mad Cook -tv-sarjan tutkimusmatkoja.

Milonoffin (s. 1974) ja Rantalan (s. 1974) edelliset tietokirjat ovat kaikki olleet myynti- ja arvostelumenestyksiä. He ovat saaneet teoksistaan ja noin 200 maahan myydystä Madventures-matkailusarjastaan Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon ja Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon.

Selaa katalogia Issuu-palvelussa

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Viestintäpäällikkö Tuuli Leppänen
tuuli.leppanen@wsoy.fi, 040 5646 734

Tiedottaja Ari Elo
ari.elo@bonnierbooks.fi, 040 5460 235

Arvostelukappaleet:
tiedotus@wsoy.fi

Painokelpoiset kansi- ja kirjailijakuvat ovat ladattavissa Johnny Knigan verkkosivujen kuvapankista